Tänään on nyt viides päivä hieronnasta. On ollut ilo huomata, että kaikki vaiva todellakin on ollut lihasperäistä, koska heti seuraavana päivänä hieronnasta koira oli paaaaljon parempi. Olen pitänyt sitä normaalisti vapaana ja tehdyt lenkkejä, en vielä kovin raskaita enkä pitkiä, koittanut mennä mahdollisimman tasaisella maastolla, jotta lihakset pääsisivät kunnolla aukeamaan joka puolelta. Koira on kyllä nauttinut aivan hirveästi, kun on saanut olla taas touhuissa mukana! Ja kyllä vaavn olen itsekin niin nauttinut, kun pääsee Alin kanssa lenkille tai treenaamaan :)

Olen ottanut nyt kaksi kertaa vähän tottistreeniä. Ekalla kerralla tein tosi lyhyen, otin lähinnä keskittymistä ja muutaman metrin seuraamista, lähinnä sellainen käynti kentällä. Suhteellisen hyvin meni, vaikka taukoa on ollut melkein sen 2kk. Tänään otin sitten kunnon treenit. Menimme omalle kentälle (ekalla kerralla oltiin saksanpaimenkoirien kentällä). Siellä oli rotikoiden treenit juuri alkamassa, joten väkeä oli paljon. Siinä on onneksi sellainen sivukenttä, johon saa mennä silloinkin vaikka siellä olisi muiden treenit. Oli hienoa, kun oli kunnon häiriö paikalla. Ihmisiä ja autoja oli yhtä paljon kuin kokeessa. Ensiksi tein Mimmin kanssa sellaisen pyrähdyksen kentälle, että lähinnä leikitin sitä pallolla ja otin pari metriä seuraamista. Ihan hyvin Mimmikin keskittyi, ainakin näin kun keskittyi koko ajan siihen vietin rakentamiseen, ei niinkään tekniikkaan. Sitten oli Alin vuoro. Se oli into pinkeänä taas kun otin sen autosta. Aluksi seuraamisessa se poikki VÄHÄN. Alihan ei koskaan poikita niin, että siihen välttämättä melkein kukaan edes kiinnittäisi huomiota, itse tunnen sen heti, jos tulee tätä pientä poikitusta (tosissaan se koira on ehkä vajaa puoli senttiä vinossa). Tätäkin tapahtuu yleensä vain siinä vaiheessa, kun sillä on kovat kierrokset, mutta aina korjaantuu heti melkein. Alin seuraaminen oli mielestäni todella hyvää. Se keskittyi täysin siihen mitä teki ja meno oli vietikästä. Nopeat istumiset pysähtyessä, käännökset hyvät. Oikealle käännös on se meidän huonoin osuus seuraamisessa. Siihen täytyy sitten ennen koetta vähän keskittyä. Pikku juttu kylläkin, kun sen saa nopeasti kuntoon. Otin jäävistä liikkeistä istumisen ja seisomisen. Äiti oli apuohjaajana ja sanoi aina kun on hyvä (haluan että koira ei pälyile minnekkään kun otan jäävän ja kävelen sen luota pois) ja tässä tarvin apuohjaajaa, ettei tule vilkuiltua, mihin koira kattoo. Jäävät olivat nopeat ja Ali tuijotti koko ajan minua. olin todella tyytyväinen! Lopuksi otin vielä vähän seuraamista ja suoraan palkkauksesta vein koiran autoon. Olin erittäin tyytyväinen koko treeniin! Seuraavaksi otan vähän noutoakin (hyppynoutoja en vielä ota) sekä eteenmenon. Itsellä on nyt niin kauhea into treenailla, kun koirakin on täysin terve! Katselin jopa meille mahdollisen jälkikokeen johon menisimme :) En millään malttaisi odottaa!!!!

Parin viikon päästä viikonloppuna lähden veljeni vaimon (kennel shakalakan) kanssa Belgium-Finland VPG Seminar 2011-nimiselle leirille. Leiri on periaattessa IPO/tottelevaisuusleiri, mutta uskon että siellä tehdään myös jälkeä. Tai minä ainakin meinaan tehdä :) Ja onhan se mielenkiintoista nähdä ulkomaalaisia kouluttajia ja maalimiehiä, sekä erilaisia koiria. Ja ehkä kaikkein kivointa on vaan leireillä, meillä tulee olemaan Emilian kanssa varmasti todella hauskaa!!! :) Odotan tätäkin innolla!!!

Olen tehnyt päätöksen siitä, että kuvautan Alin lonkat uusiksi. Ihan heti en vielä viitsi, mutta tämän kesän aikana. Olen melko varma siitä, että tulos muuttuu parempaan suuntaan :) 

Hoidin Alin lihaksistoa taas tänään. Tein tunnin mittaisen hieronnan ja mielestäni se kohta, joka viimeksi oli todella jumissa, ei ollut enää juurikaan, sen sijaan muualta löysin jumittuneita kohtia. Uskon, että nyt voi jumitta vähän sieltä sun täältä, koska liikerata rupeaa palaamaan ennalleen (eli toisinsanoen koira kulkee nyt taas eritavalla kuin silloin kun oli huonona) jolloin käyttää taas eritavalla lihaksia. Nyt on hyvä huoltaa sitä säännöllisesti, jotta kaikki pysyvät auki :) Mutta kyllä se vaan on niin upeaa katsottavaa, kun koira liikkuu melkeen niin kuin ennen. Joskus ehkä vielä huomaan vähän epäpuhtautta (HYVIN VÄHÄN!!!!) mutta saattaa myös johtua siitä, että näen jo jokaisessa koirassa epäpuhtautta :D Eli olen jo itse saanut jonku neuroottisen vian tästä :) No, perjantaina Minna saa sanoa tarkemmin, miltä tuon kroppa tuntuu :)

Olimme eilen koko illan ruosniemessä Emilian (kennel shakalakan) luona, sitä ennen tein pienen metsälenkin ja nappasin muutaman kuvan :)