Aikaa kulunut edellisestä kirjoituksesta tovi. No mutta eipä mitään erikoista ole kyllä tapahtunutkaan. Simosta on kasvanut jo koiran kokoinen (ja kyllä, se on vielä hengissä...), tällä hetkellä jotain 22-23kg ja säkä rupeaa olemaan jotain 57cm. Sellanen rimpula se on. Luonne sillä on kultaa <3 Haaveissa olen omistanut sakemannin, jonka luonne on kiltti, vietikäs, hyvä hermorakenne, iloinen, nöyrä, kova, vähän dominoiva. Haaveesta on tullut totta. Simo on juuri sellainn josta olen osannut unelmoida. Ei pelkästään sen komea ulkonäkö, vaan koko sen olemus. Sen rauhallisuus matkustaessa autolla, kyläilessä tai kun kävellään kaksistaan keskustassa. Miten mukavaa onkaan ottaa koira kylään mukaan, kun se osaa niin hienosti käyttäytyä. Aina olen panostanut koirassa näihin samoihin asioihin ja Simo on nyt sitten kolmas koira, jota ei tarvitse hävetä. Eli kolmas oma koirani. Olen onnistunut siis tämänkin kanssa.

Simo on ollut pari kertaa pidemmällä autoreissulla mukana. Molemmat kerrat poika on nukkunut koko matkan. Se ei vingu, hauku tai ääntele mitenkään vaikka menemme minne. Rakastaa autoilua ja pitää sitä luonnollisena asiana. Tärkeintä kuitenkin on, että se on oppinut rennon matkustamisen. Ei ole tärkeämpää kuin matkustamisen jalo taito :)

Päivääkään Simo ei ole ontunut, ei rapsutellut, eikä mitään muutakaan terveyteen liittyvää. Joka päivä kuitenkin käy mielessä, miten kova paikka olisi tuosta luopua. Ahdistus iskee päälle, jos sitä mietin. Lauantaina kuulin suru-uutisen, Simon sisko Herkku (Basilika) lähti liian aikaisin koirien taivaaseen luusto ongelmien takia. Suru tuli puseroon, jo pelkästään Herkun omistajan tähden. Voin vain kuvitella heidän tuskaansa. Lepää rauhassa pieni Herkku <3

Hampaat on kaikki oikeastaan vaihtuneet. Kulmureista on jäljellä enää 3 kpl. Lähipäivinä ajattelin leikittää sitä ajatuksen kanssa. En ole hampaiden vaihtumisen aikaan leikkinyt ollenkaan. Nyt tuntuu, että suu rupeaa olemaan siinä kunnossa että ei enää vaivaa.

Tottista ollaan tehty säännöllisen epäsäännöllisesti. Tässä viimeisin video:

 

http://www.youtube.com/watch?v=auT_gzRW6s0

Täytyisi saada enemmän videoitua treenejä ja avustaja olisi kätevä. Videolta huomaa, että Simo on sivulla ollessaan hieman liian edessä. Ei paljon, mutta en halua että se on yhtään. Alan pikku hiljaa vähän vaikeuttamaan treeniä. Jotenkin sitä aina junnaa samassa paikassa, tarvisi olla joku joka sanoo, että vaikeuta vähän jne. Toisaalta, tuo on vielä ihan kakara.
 

Kertaakaan tuo ei ole tuhonnut kotona mitään. Toivottavasti ei koskaan myöskään tuhoa.

4kk

5kk ja jalkaa piisaa....

MUN POJAT <3