Onneksi oli vielä tänään vapaa päivä. Ilma oli hieno, joten lähdin heti aamusti remmi kävelylle noiden kanssa. Kiersin noin tunnin lenkin, jonka jälkeen menin vielä tokoilemaan.

Alin kanssa otin ensiksi ruutua. Tuntuu kuin se alkaisi tätä jo tajuamaan vähän, sekä korvat on jotenkin kuulolla. Matkaa on tällä hetkellä noin viisi metriä. Jos menen pidemmälle, siltä katoaa korvat kun juoksee niin täysillä vaan. Hiljaa hyvä tulee :) Liikkeestä istuminen ja seisominen onnistui hyvin. Kaukokäskyt ei niinkään, sillä tuo on liian kierroksilla lelusta, jolloin se liikkuu. Siksi täytyykin harjoitella niitä vaan namien kanssa. Sisällä otin sitten nameilla, matkaa oli noin 3 metriä. Hyvin nousi eikä juurikaan liikkunut. Jotenkin seisomisesta maahanmeno on välillä hankala ja Ali tarvitsee siihen kaksi käskyä. En tiedä mikä siinä on.

Taran kanssa otin seuraamista sekä liikkeestä maahanmenon. Molemmat meni hyvin. Seuraamisessa vasemalle käännökset rupeaa paranemaan. Pysähdyksiä harjoittelin niin, että otin aina yhden askeleen ja kehuin vähän liioitellusti, jolloin Tara rupesi skarpimmaksi. Ainut ongelma sillä on kokonaisuudessaan se, että kun se on treenatessa niin kierroksilla, se saattaa välillä napsia vaatteisiin. Esimerkiksi repimisen jälkeen kun pyydän sivulle, samalla kun se tulee saattaa hampaat käydä hieman jossakin. Sinänsä se ei haittaa, mutta on se vaan ärsyttävää silti :) Se ei hallitse itseään eikä osaa kontrolloida. Tiedä sitten miten sen saisi pois?

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Perjantai ja lauantai välisenä yönä lähden Tuijan kanssa helsinkiin messariin. Kiva päästä sinne ensimmäistä kertaa. Mitähän sinne pitää ottaa mukaan? KAMERA! Ainut, että en osaa luultavasti siellä kuvata. On tullut liian vähän harjoiteltua sisäkuvaamista. Toivottavasti tulisi edes jonkinlaisia kuvia Tuijan koirista. Ettei se ihan turhaan mua mukaan huoli ;) Ei vaiskaan. Koirat menevät perjantaina äitini työ yökylään. Sisko odottaa innoissaan, se niin tykkää mennä aina Alin kanssa lenkille ja touhuta noiden hullujen kanssa pihalla. Toivottavasti Taran korvat ei rupea oireilemaan. Se nimittäin varasti viimeksi tänään kaksi sämpylää...saakelin SID!!

--------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tänään oli Mimmin treenit. Äitini ei päässyt joten minä menin sen kanssa. Vähän mietitytti mitä se mun kanssa tekee, vai tekeekö mitään? Aloitettiin seuraamisella. Marjukka käskytti meitä. Mimmin kanssa otettiin ihan vaan niin että tuli kaksi pysähdystä sekä yksi täyskäännös. Pari kertaa Mimmiltä katosi kontakti, jolloin annoin pienen pakotteen remmillä. Nätisti se korjasi paikkansa ja seurasi paremmin. Siltä voi jo vähän vaatia noinkin, osaa se sen kuitenkin. Sitten otettiin paikalla makuu (eiku tämä taisi olla ennen seuraamista, no kuitenkin). Marjukka taas käskytti. Autoin Mimmin kädellä maahan, koska menee muuten vielä lonkka asentoon, jos edes menee maahan. Mimmi makasi noin minuutin ajan, kävin aina välillä palkkaamassa ja kehuin koko ajan suullisesti. Kerran se siinä ihan lopussa nousi, kun viereinen koira vapautettiin repimään lelua. Ärähdin ja se meni takaisin makaamaan samaan kohtaan, hyvä. Siitä on tullut jo tosi varma makaaja. Tai varma ja varma, vielä tarvitaan paljon häiriö treeniä. Sitten otettiin luoksetulo ja jäävät liikkeet. Maahanmeno oli täydellinen! Nyt se on sen oppinut. Seurasi hyvin ja meni nopeasti maahan. En ole varma autoinko vähän sormilla sitä tässä, annoinko pienen merkin. Pääasia että se meni hyvin. Luoksetulo meni myös hyvin. Nyt se on ruvennut menemään joka tilanteessa maahan. Esimerkiksi silloin, kun jätetään paikalla istumaan ja annetaan käsky istu. Tätä täytyy siis harjoitella. Muuten luoksetulo ja paikalla istuminen oli hyvä. Seisomisessa se meni maahan. Tietysti se sitä nyt tarjoaa kun ollaan niin iloisia että se on sen oppinut :) Eihän se mikään tyhmä ole. Laitoin sitten remmin mahan ympäri ja pysäytin niin pari kertaa. Sen jälkeen se jo onnistui. Kiertäminen on Mimmin lempi puuhaa. Sillä nousee aina kierrokset kattoon ja välillä (lue aina) haukkuu kiertäessä. Matka oli jotain 5-6 metriä ja hyvin se kiersi tönikän. Annoin suullisen pysäytyskäskyn ja se pysäsi kuin seinään. Heitin palkan ja vapautin. Ihmeellinen tuo bortsu. Sen jälkeen otin vielä täys kierroksen muutaman kerran, tuo kun ennakoi helposti. Uutena asian tuli tunnari. Tehtiin sitä ihan niin, että vietiin se tönikän taakse piiloon niin että koira näki. Ennen meidän vuoroa näytin sitä Mimmille ja kehuin kun se haisteli sitä ja sanoin samalla oma. Hieno oma. Se ihan hullaantui siihen ja yritti koko ajan ottaa sitä suuhun. Se ihankuin olisi tajunnut jo mistä oli kyse kun vein oman piiloon. Marjukka piti Mimmiä sinä aikana kun noin metrin päähän sen vein. Otin remmin ja sanoin oma. Se lähti heti hakemaan ja käytti nokkaansa. Kuului vaan kauhea nuuskutus kun se etsi. Kehuin jo tässä vaiheessa kun se haki sitä (vahingossa kylläkin kun luulin ensiksi että se löysi sen jo, heh) ja sitten oli hienoa kun se löytyi. Mimmi otti sen suuhunsa ja toi innoissaan näyttämään sitä mulle. Ensi torstaina menen ehkä taas sen kanssa kun äitini ei pääse. Miten mahdan pian enää antaa kenenkään muun tehdä sen kanssa mitään, koko ajan kiinnyn siihen enemmän ja tykkään touhuta sen kanssa. Mimmikin oppii koko ajan lukemaan eleitäni. Minulla on tapana kertoa koirille asioita käsien avulla. Esimerkiksi koska pitää istua ja odottaa tai koska tullaan luokse tai koska tullaan perääni. Ali on tosi hyvin nämä oppinut ja se on helppoa kun pieni sormien liike kertoo koiralle, että tuus vähän tänne tai käden näyttäminen että jääs nyt odottamaan. Paljon luontevampaa näyttää vartalo avuin mitä tehdään :)