Olin korvaamassa AVO/VOI ryhmässä. Aloitettiin ruutuun lähetyksellä. Emme ole Alin kanssa harjoitellut mitään voi-liikkeitä joten oli ihan mielenkiintoista nähdä kuinka meillä menee. Tein niin, että vein nameja ruutuun. Menin jonkun matkan päähän ja sieltä perusasennosta lähetin sen. Se lähti heti kuin ohjus ihan kuin oltaisiin aina tätä tehty. Tietty se vaan halusi ne namit :) Otettiin vielä toisen kierroksen niin, että tunnin vetäjä vei namit ruutuun salaa. Olin ihan varma, että se vaan hytkähtää ja katsoo tyhmänä kun kuulee käskyn. Se kuitenkin odotti käskyä ja kun sanoin "ruutu" se ampaisi taas kuin ohjus ja meni kuin menikin ruutuun. Hyvin se vaan välillä tajuaa jotain vaikka sellainen sählä onkin ;) Ehkä se onkin sen vahva puoli kun on sellainen sähäkkä tapaus. Seuraavaksi otettiin tunnistusnouto. Tätäkään emme ole harjoitelleet. Sain Katilta tunnari kapulan (oma-kapula) ja pidin sitä kädessä jotta siihen tarttuisi hajujani. Vuoroa odottaessa palkkasin sitä omalla paikallamme aina kun se koski siihen ja kehuin "hieno oma". Otettiin ensiksi niin, että vein sen oman seinän viereen. Taas jonkun matkan päästä lähetin käskyllä "oma". Se meni sinne heti ja kehuin taas että "hieno oma". Koitettiin, mitä tapahtuu jos tehdään ihan kunnon harjoitus. Kati laittoi 5 hajutonta (=joissa ei ole minun hajuja) ympyrälle ja vein tämän oman sinne kuudenneksi. Pidin Alin remmissä, jotta se olisi hallittavissa sitten paremmin, etenkin jos se ottaa väärän suuhunsa. Annoin taas käskyn "oma". Iloisena se lähti ja oli todella keskittynyt, mutta kuitenkin yhtä innoaks ja iloinen kuin aina. Se haisteli nopeasti ja viidennettä kapulaa haistellessa se nappasi sen suuhunsa ja tuli onnellisena "ÄITI ÄITI KATO MITÄ MÄ LÖYSIN" ja minä olin ihan että mitä hittoa, miten se voi noin hyvin toimia tässä...hienosti hyvä hyvä..." :) On se vaan sellainen poitsu että :) Kati totesi vaan että Ali on luonnon lahjakkuus :) Sitten otettiin noudot. Hyvin se taas haki sen mutta edelleen loppu asennossa joudun sitä auttamaan. Se jotenkin menee niin sekaisin siitä kun heitän kapulan, että "unohtaa" tulla istumaan eteeni. Täytyy nyt harjoitella vaan niin, etten heitä sitä ollenkaan ja vaatia sitä loppuasentoa jos ei itse tule. Näin se nimittäin tuli itse eteen istumaan ilman apuja, kun en heittänyt kapulaa. Näin siis jatkossa teemme niin kauan että se menee sinne selkärankaan asti. Viimeisenä otettiin vielä hyppynoudot. Tämäkin ihan uusi asia. Ei tolla siinä mitään ongelmia ollut. Oli vaan iloinen kun pääsi hyppimään ja vielä niin että sai pitää kapulaa suussa :) Kokonaisuudessaan siis taas onnistuneet treenit :) Nyt meillä sitten alkaakin sunnuntaina treenit TVA pori:ssa. Katsotaan miten siellä lähtee sujumaan.